Melkein jo perinteeksi muodostunut Ramsaun syksyinen lumileiri on takana. Leiri sujui poikkeuksellisesti hyvin tai no ainakin olosuhteiden puolesta leiri oli aurinkoinen. Ehkäpä leirin onnistumiseen oli syynä varsin maltillinen leiriohjelma, jossa varsinkin iltapäivätreenit oli korvattu iltapäiväretkillä ja kerhojumpilla. Maailmanluokan valmentajilla olisi varmasti ollut pelikirjoissaan kovempaakin ohjelmaa iltapäiville, mutta minkäs sille mahtaa, kun on hiihtokuntoa lusikalla annettu, niin ei sitä voi mistään pelikirjasta lisää kauhalla ammentaa. Näillä lähdöillä mennään, mitä on isossajaossa annettu ja teelusikalla lapioiden koitetaan jatkossa kuntoa rakentaa.

Onko se sitten hyvä juttu hiihtoleirin onnistumisen kannalta, että olosuhteet ovat laaksossa kuin välimerellä elokuussa ja jäätiköllä kuin ensilumenladulla pitkien vesisateiden jälkeen sekä leiriohjelmaa voisi jokainen Jaana/Jakke Jääkäri toteuttaa? Varmasti moinen ”leiriohjelma” oli monien mielestä kaatuneen aidan yli kulkemista ja loistavien harjoituspaikkojen haaskausta, mutta pyhittäköön tässä tilanteessa tarkoitus keinot. Parempi jättää Ramsaussa muutama treeni tekemättä, kuin tehdä siellä muutama liikaa.. Juuri muuta ei useista Ramsaun leireistä olekkaan jäänyt meikäläiselle käteen sen kuuluisan luun lisäksi.. ..tai ehkäpä se, että auringosta kannattaa nauttia Alpeilla, silloin kun se siellä paistaa, sillä viikot eivät ole vuorilla veljiä keskenään. Paljon manattua aurinkoista ja lumetonta keliä saattaa seurata jäätävä lumimyrsky, jokainen voi itse päättää kummassa on mielyttävämpää treenata, tai jättää treenaamatta. Itse valitsen treenamiseen mieluummin sen vaihtoehdon, että jäätikkö on suksien alla, aurinko taivaalla ja hiihtäjä siinä välissä, sen sijaan, että taivas, jäätikkö, ja hiihtäjä ovat yhtä valkoisena ujeltavassa pilvessä. =) Ainahan Alpeille leireilemään mentäessä on otettava huomioon, että kelit voivat olla huippuolosuhteiden sijaan kurjat, lunta saattaa sataa joskus heinäkuussakin ja Föhntuuli voi heittää helteet keskelle helmikuuta. Jos tätä epävarmuustekijää pelkää, niin aina voi mennä tai jäädä Vuokattiin, missä on maailmanluokan tasalaatuiset olosuhteet maastohiihtoon nyt ja aina..! =) 

  Näillä ajatuksilla lähdetään luistelemaan kohti loppusyksyä ja talven ensimmäisiä koitoksia, ensimmäisenä haaseteena kotona on 2-viikon pyykkivuoren valloitus! 

Koo  

Jap, lisää Ramsaun kuvia voi käydä kattelemassa meikäläisen KUVIA- sivulla.